No voihan blogi...
Joskus päätin, että tällaista en kyllä aloita ikinä. Matkan varrella on kuitenkin tullut vastaan monta teemaa, joista olisi voinut bloggailun aloittaa. Äitipuolen blogia minulle ehdotettiin pariltakin suunnalta, kun muutin yhteen mieheni ja hänen lastensa kanssa. Mutta ajatus siitä, että kaikkia kasvukipuja ja kriisejä olisin julkisesti puinut puistatti liikaa. Ja ketäpä kiinnostaisi lukea vain niitä kivoja juttuja.
Mutta nyt minulla on Dooris, todellinen rakkauspentu. Ja täytyyhän kasvistäti pitää ajan tasalla meidän kuulumisista! Ja jos joku muukin näitä tahtoo lukea, niin mikäpä siinä. En edes yritä lupailla nautinnollisia lukuhetkiä, enkä yritä kirjoittaa teille kauniita lauseita, vaan kasvistädille raportoinnin lisäksi tämä saa korvata vanhanaikaisen treenipäiväkirjani. Hyvästi kynä ja kierrevihko, jonna siirtyy nykyaikaan!
Eli eka rapsa kasvikselle: Dorka bloggaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti